North
Shore
Heräsimme
ajoissa ja haimme auton parkkihallista suuntanamme saaren pohjoinen puoli.
Varsinaisia ajo-ohjeita ei meillä ollut, mutta saaren kartta oli matkassamme.
Bensaa piti ostaa matkan varrella. Tankillinen maksoi 39dollaria ja tankkiin
mahtui 9.851 gallonaa eli todella halpa tankillinen. Eksyimme reitiltä kerran kunnolla
ja jouduimme Kunia- aulueelle armeijan omaan kaupunkiin. Näimme bensa-asemia ja
ruokapaikkoja, mutta kaikkialle oli estetty pääsy ilman armeijan korttia. Tosin
saimme yhdeltä komealta sotapoliisilta ajo-ohjeet takaisin oikealle tielle ja
kohti Waialua ja Haleiwaa.
( http://en.wikipedia.org/wiki/Kunia_Regional_SIGINT_Operations_Center
)
Kirjastokin löytyi keskeltä ei mitään..
Haleiwassa
kävimme valokuvanäyttelyssä ja opimme taiteilijasta Clark Little, hänen upeiden
kuvien salaisuus on siinä että hän on itse erinomainen surffari ja näin pystyy
myös kuvaamaan mitä näkee surffatessaan. Jos joskus muutan tänne pidemmäksi
aikaa niin lupaan aloittaa surffaamisen ja kuvaamisenkin, ehkä saan
vastaavanlaisia kuvia aikaiseksi.
Kirjastokin löytyi keskeltä ei mitään..
Paikallinen urheilutapahtuma presidentin päivänä 18.2, olen tosin silloin jo takaisin Suomessa
Sitten
menimme syömään ja ottamaan yhdet aamupäivällä…
Ruoka
oli ravintolassa aika mitäänsanomatonta, mutta nyt ymmärrän miksi pöytää sai
odotella jopa tunnin jos etukäteisvarausta ei ollut. (Me tosin saimme pöydän
hetimiten.)
Syönnin
jälkeen menimme uimarannalle torkuille ja parin tunnin päästä siitä söimme
jälkiruuaksi paikallista jäähilelimsaa. Minulle oli aiemmin kerrottu että
tunnistan paikan jonosta ja tottahan se oli. Jono oli ja pysyi vaikka tuotteen
tekeminen kesti vain hetken. Paikka oli siis Matsumoto Shave Ice perustettu
1951, aukioloajat päivittäin 9-18.00. Nautittuamme jäähilejuomat matkamme
jatkui.
http://www.matsumotoshaveice.com/
Kone, joka tekee jäästä ohuen ohutta siivua
vain makuaineet puuttuvat annoksista...
Vähän Haleiwan ympäristöä
Surffata voi melomallakin
Suojainen mökkipaikka ja verannalla hienoa syödä, tosin ehkä vähän liian lähellä tietä
Olimme
kuulleet ravintolassa että lähellä olisi ranta, jota kutsuttiin nimeltä Turtle
Beach (ei kuitenkaan Turtle Beach Resort).
Kone, joka tekee jäästä ohuen ohutta siivua
vain makuaineet puuttuvat annoksista...
Vähän Haleiwan ympäristöä
Surffata voi melomallakin
Suojainen mökkipaikka ja verannalla hienoa syödä, tosin ehkä vähän liian lähellä tietä
Saimme
ajo-ohjeet että kun autot alkavat hidastella tiellä ja parkkeeraamaan on
meidänkin syytä tehdä niin. Seurasimme ohjeita ja hyvällä onnella saimme
parkkipaikan ja astelimme rannalle.
Rannalla
vastassamme oli iso kilpikonna. Rannalla oli myös vapaaehtoistyöntekijä
suojelemassa kilpikonnaa sekä jakamassa tietouttaan ihmisille. Kuulimme
kilpikonnan olleen jo toista päivää rannalla ja kilpikonnan nimen olevan
Brutus. Minua pelotti vähän olla niinkin lähellä kilpikonnaa. Meille kerrottiin
että aluksi niitä oli ruokittu kunnes eläimet tulivat aggressiivisiksi ja syöttäminen
lopetettiin. Nyt Brutus makasi flegmaattisena ja avasi silmiään vai
satunnaisesti.
Sitten
jo alkoikin pimentyä ja ajoimme muiden rantojen ohi. Ainoa josta otin muutaman
kuvan oli aivan lähellä kyseistä rantaa ja paikalliset hyppäsivät kalliolta
mereen. Waimea
Bay Beach Park
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti